Järkeviä päätöksiä!

Olen helsinkiläinen KTM ja äiti. Työskentelen sijoituspäällikkönä Espoon kaupungilla. Vuodet kaupungin rahoitusosastolla antavat minulle jykevän taustan ymmärtää syvällisesti nimenomaan kunnan rahoitukseen ja talouteen liittyviä moninaisia haasteita.

Tarvitaan järkevää päätöksentekoa, siksi olen ehdolla ensi kevään 2017 kuntavaaleissa Helsingin Kokoomuksen listoilla.

Akateeminen perheenäiti – arvoina vastuunkanto, yksilön valinnanvapaus ja rehellisyys.


Olen syntynyt Tampereella 1968, jossa vietin lapsuuteeni ja nuoruuteeni. Muutin 90-luvun alussa opiskelemaan Vaasan Yliopistoon, josta valmistuin kauppatieteiden maisteriksi. Helsinkiin lähdin töiden perässä 90-luvun puolivälissä. Asumme tällä hetkellä Vuosaaressa, Ramsinrannassa. Aiempia kotikulmiani Helsingissä ovat olleet Munkkivuori, Kruununhaka ja Sörnäinen. Olemme asuneet Vuosaaressa 10 vuotta ja viihtyneet todella hyvin. Läheltämme löytyy meri, luonto, harrastukset, ostosmahdollisuudet ja metro, jolla pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan.

Perhe

Perheeseemme kuuluu yksityisyrittäjä mieheni Tomi, futari poikamme Max 11 v. sekä parsonrusselterrieri neiti nimeltä Jane. Mieheni pyörittää yritystään yksin eli pk-yrittäjän tuska on minulle hyvinkin tuttua.

Työ

Viimeiset 8 vuotta työnantajani on ollut Espoon kaupunki. Työskentelen kaupungin konserniesikunnassa rahoitusryhmässä sijoituspäällikkönä. Vastuu alueeseeni kuuluu Espoon kaupungin sijoitusrahastot, kaupungin ja kaupunkikonsernin lainanottoon liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitusprojektit ( PPP-mallit /elinkaarimallit, kiinteistöleasing, kiinteistöyhtiömallit, rahastomallit ym.). Ennen Espooseen siirtymistäni olen työskennellyt pankeissa sijoituspuolen eri tehtävissä.

Politiikka

Tulen Kokoomuslaisesta kodista. Jo pienenä tyttönä juoksin Tampereella kerrostalon rapusta toiseen jakamassa Harri Holkerin vaalimainoksia. Puolueeseen liityin kuitenkin vasta viime kunnallisvaalien yhteydessä. Työssäni kaupungilla olen joutunut ja saanut seurata kunnallista päätöksentekoa hyvin läheltä ja siellä syttyi myös ajatus, tuossa homma mitä minäkin haluan tehdä ! Niinpä soitin keväällä 2012 piiritoimistoon ja ilmoittauduin ehdokkaaksi. Valtuustoon ei äänet ensimmäisellä kerralla riittäneet mutta ovet vaikuttamistyöhön avautuivat. Olen Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimikunnan jäsen ja Kiinteistölautakunnan varajäsen. Olen myös Kokoomuksen puoluevaltuuston varajäsen ja Helsingin Kokoomuksen piirihallituksen jäsen.

Vapaa-aika

Vapaa-ajallani liikun mielelläni. Pilates ja jooga pitävät hartiat ja niskan kunnossa, mutta käyn myös oikein mielelläni kunnon hikijumpissa nostamassa aerobista kuntoani. Golf on uusi harrastukseni, jota tällä hetkellä ajan puutteen vuoksi pystyn pelaamaan vain joitakin kertoja vuoden aikana. Usein tuntuu myös hienolta kun mieheni ja poikani hoitavat liikunnan ja ulkoilun keskenään ja jättävät minut sohvalle hyvän kirjan seuraan.

Helsinki

Muutin Helsinkiin töiden perässä 90-luvun puolivälissä. Asumme tällä hetkellä Vuosaaressa, Ramsinrannassa. Aiempia kotikulmiani Helsingissä ovat olleet Munkkivuori, Kruununhaka ja Sörnäinen. Olemme asuneet Vuosaaressa 10 vuotta ja viihtyneet todella hyvin. Läheltämme löytyy meri, luonto, harrastukset, ostosmahdollisuudet ja metro, jolla pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan.


Blogi

Muinaisjäänne nimeltä koiravero

Onko taloudellisesti ja tasapuolisuuden nimissä mitään järkeä siinä, että Helsinki edelleen perii asukkailtaan koiraveroa?

No ei ole!

Koiraveroa kerätään enää kahdessa kaupungissa, Helsingissä ja Tampereella. Kaikki muut Suomen kunnat ovat luopuneet koiraverosta sen jälkeen, kun veron periminen tuli kunnille vapaaehtoiseksi vuonna 1979.

Helsingissä veron jättää maksamatta noin kaksi kolmesta koiranomistajasta. Tietoisen maksamatta jättämisen lisäksi osa koiranomistajista ei enää edes tiedä, että koiraveroja pitäisi maksaa.

Helsinki ei valvo koirien ilmoittamista rekisteriin mitenkään. Koiraveroliput lähetetään niille, jotka ovat itse ilmoittaneet koiransa rekisteriin. Koiraveroa ei valvota, koska kaupunki pitää valvontaan ryhtymistä liian kalliina ja luottaa siihen, että koiranomistajat tekevät koiristaan ilmoituksen. Nyt rangaistaan vain rehellisiä koiranomistajia epärehellisten kustannuksella.

Koiraverosta luopuminen on useaan otteeseen ollut esillä Helsingin kaupunginvaltuustoissa, mutta toistaiseksi veron perimistä on päätetty jatkaa. Kaupungin virkamiesten mukaan tuloja kaupungille tuovasta koiraverosta ei ole taloudellisesti tiukkana aikana haluttu luopua.

Helsinkiläiset koiranomistajat ovat koiraveron vuoksi epätasa-arvoisessa asemassa asuinpaikkansa perusteella. Myöskään muita lemmikkieläimiä tai harrastuksia ei veroteta. Nyt jos koskaan tämä verotuksen muinaisjäänne pitää tuoda valtuuston päätettäväksi. Helsinki ei tällä hetkellä kärsi suuresta taloudellisesta ahdingosta, tulos viime vuodelta oli hyvä. Kuka enää voi taloudellisen perustein kannattaa tätä 400.000 euron vuosittaista tulonlähdettä välttämättömänä kaupungille? Ei kukaan!


Homekoulut kuntoon kestävästi!

Kuntaliiton mukaan yli tuhat suomalaista koulua kärsii jonkinlaisista homeongelmista.

Helsingissäkin on kymmeniä kouluja, joissa on eriasteisia sisäilmaongelmia. Näistä perusteellisia korjauksia tehdään kuitenkin vain n. viisi vuodessa.

Kunnissa valtaosa rakennushankkeista toteutetaan edelleen perinteisesti urakoimalla, jossa kunnan organisaatio vastaa suunnittelusta tai suunnitteluttamisesta ja urakoitsija hankkeen toteuttamisesta. Ylläpito hoidetaan omana työnä, jos toteutetaan.

Homeongelmien yhtenä alkusyynä onkin mitä ilmeisimmin rakennusten laiminlyöty ylläpito. Näyttää siltä, että nyt koulurakennuksia korjataan silloin, kun niissä alkaa ilmetä sisäilmaongelmia ja selviä kosteusvaurioita. Tuolloin peli on jo menetetty.

Perinteisten urakkamuotojen rinnalla vaihtoehtona on elinkaarimalli, jossa palveluntuottaja/ rakennusliike yhdellä sopimuksella vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkän sopimuskauden (20-25 vuotta) ajan.

Eräs tärkeimmistä elinkaarimallia puoltavista näkökulmista on, että sillä turvataan rakennusten hoito ja huolto sekä kunnossapitokorjaukset koko sopimusjakson ajan. Sopimuksen mukaiset palvelut saadaan riippumatta kaupungin taloudellisen tilanteen heilahteluista.

Malli kannustaa myös aikataulussa pysymiseen, samoin kuin kustannusten kurissa pitämiseen. Kun maksut on sidottu kohteen käytettävyyteen, hyvä laatu on myös palveluntuottajan etu.

Kaupunki maksaa kiinteistön ylläpidosta sopimuksen mukaisesti vuosittain. Sovitusta palvelutasosta tai toimitusajasta lipsuminen alentaa kaupungin maksuosuutta. Käyttäjän saama kiinteistöpalvelu on mallissa varmistettu vähintään 20 vuodeksi eteenpäin, jolloin tuloksena on sopimuskauden jälkeen lähes uudenveroisessa kunnossa olevat tilat.

Tässä on siis malli, jolla voidaan toteuttaa toiminnallisesti hyvälaatuisia kohteita riskit minimoiden ja siirtää pitkäaikainen vastuu kohteiden käytettävyydestä kaupungilta yhteistyökumppanille. Riskin siirto julkiselta toimijalta yksityiselle maksaa tietysti jotakin, mutta niin maksaa myös se, että kiinteistöjen korjaukset jätetään tekemättä ja lapset ja opettajat sairastuvat.

Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat onnistuneesti peruskorjanneet elinkaarimallilla 44 kpl vakavista sisäilmaongelmista kärsineitä kouluja. Kysyä sopii miksi Helsingissä ei ole yhtäkään homekoulun peruskorjausta toteutettu käyttäen elinkaarimallia? Ensi valtuustokaudella, jos se minusta riippuu, elinkaarimalli löytyy varmasti valtuuston esityslistalta päätettävien asioiden joukossa!


Teemat

Tasapainoinen talous

Helsingin palveluiden toteutumisen edellytyksenä on tasapainoinen talous. Siksi onkin tärkeää, että kaupungin palvelutarjontaa ja palveluiden järjestämistapoja tarkastellaan kokonaistaloudellisesti edullisten ratkaisujen löytämiseksi.

Jokaisella on varaa asua Helsingissä

Helsingin asuntopula ja siitä johtuva asumisen hinnan kallistuminen ovat ongelma. Korkeat asumiskustannukset voivat jopa estää uusien työpaikkojen muodostumista Helsingin alueelle ja näin samalla vaikuttaa negatiivisesti koko Suomen talouskasvuun. Asuntopula näkyy myös historiallisen korkeina asumistukimenoina. Helsinki voisi aloittaa esim. tarpeettoman yksityiskohtaisten asemakaavamääräysten väljentämisestä sekä kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittamisesta. Myös rakentamiskelpoisia tontteja on oltava riittävästi tyydyttämään kysyntä-tarjonta tilanne.

Kaikkia liikkumismuotoja kehitetään tasapuolisesti

Ilmastonmuutos on totta ja kaikki mahdollinen sen estämiseksi ja pysäyttämiseksi on tarpeellista tehdä. Tosi asia kuitenkin on, että nämä asiat eivät tapahdu nopeasti ja senpä vuoksi yksityisautoilulla tulee olemaan mittava rooli Helsingin alueella vielä tulevina vuosinakin. Julkisen liikenteen kehittämisen ohella on Helsingissä pidettävä huoli, että yksityisautoilulle ja autoille löytyy tilaa ja väyliä jatkossakin.

Homekoulut kuntoon

Hoidetaan sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit kuntoon mahdollisimman pikaisesti ja kestävästi niin, että emme tulevaisuudessakaan joudu murehtimaan korjausvelasta kärsivien rakennusten kuntoa. Tämän Helsingissä voisi toteuttaa käyttämällä mm. elinkaarimallia näiden kiinteistöjen korjauksissa ja uudisrakentamisessa. Elinkaarimallissa sopimuksella määritetään urakoitsijalle jopa 25 vuoden vastuu rakennuksen hyvästä kunnosta. Näin tulee myös rakennuksen elinkaaren aikaiset korjauksetkin varmasti hoidettua eikä korjausvelkaa synny. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien hoitaminen on varmasti yksi parhaista sijoituksista, jotka yhteiskunta voi tehdä.

Huomio nuorten hyvinvointiin

Nuorten ja lasten syrjäytymiseen liittyvät ehkäisevän toiminnan suorat taloudelliset säästöt ovat pitkällä aikavälillä huomattavat. Huolehditaan, että jokaisella lapsella ja nuorella, taustasta riippumatta, olisi mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Kehitetään koulujen, kerhojen ja seurojen yhteistyötä niin, että harrastukset olisi mahdollista hoitaa eräänlaisena koulujen iltapäiväkerhotoimintana.

Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus

Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus luo mahdollisuuden yhdistää eri tahojen osaaminen sekä synnyttää uusia ratkaisuja ja palveluita. Kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa itse kaikkia palveluita eikä omistaa kaikkia kiinteistöjä, joissa palveluita tuotetaan. PPP (Public Private Partnership) - malleja pitää tarkastella ja kehittää Helsingissäkin.

Palvelut yhdeltä luukulta

Kukaan ei halua tuhlata aikaansa juoksemalla virastosta toiseen erilaisia lomakkeita täyttelemässä, palvelut yhdestä paikasta ja jopa netin välityksellä oltava mahdollista myös kaupungin toiminnassa.


CURRICULUM VITAE

Maarit Vierunen (s.1968)

KOULUTUS

  • Hanken (CEFA) 2002-2003
  • Vaasan yliopisto (KTM) 1993-2003

TYÖKOKEMUS

  • Espoon kaupunki, Sijoituspäällikkö, 2008 -
  • Kaupthing Bank, Osakemeklari, 2007 - 2008
  • Tamro, Rahoitusassistentti, 2004 - 2005
  • Opstock pankkiiriliike, Osakemeklari, 1998 - 2002
  • Leonia Pankki, Korkodealer, 1997 - 1998
  • Postipankki, Dealer harjoittelija, 1996

KURSSIT

  • Alueellinen Maanpuolustuskurssi 05/10
  • Alueellisen Maanpuolustuksen jatkokurssi 11/15

LUOTTAMUSTOIMET

  • Helsingin kaupunki, asuntotuotantotoimikunnan jäsen, 2013-
  • Helsingin kaupunki, kiinteistölautakunnan varajäsen, 2014-
  • Kokoomuksen puoluevaltuusto, varajäsen 2016-
  • Helsingin Kokoomus, Piirihallituksen jäsen 2017-
  • Helsingin Seudun Kokoomus ry., hallituksen jäsen 2015-
  • Tampereen Yliopisto, sijoitustoimikunnan jäsen, 2015-
  • Vuosaari seura, hallituksen jäsen, 2013-2015
  • Vuosaaren seurakuntaneuvosto, jäsen, 2015-
  • Vuosaaren Rotaryt, hallituksen jäsen, 2013-
  • Centura ry, hallituksen jäsen, 2015-


Maaritista sanottua

Maarit on rautainen rahoitusalan ammattilainen. Olen itse sitä mieltä, että tarvitsemme lisää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, ja Maaritilla on "Public-private-partnership" hyvin näpeissä.

Jukka Mäkelä, Espoon kaupunginjohtaja



Kaupungin päätöksenteko tarvitsee syvällistä talouden ja rahoituksen ymmärtämistä. Maaritissa tämä poikkeuksellinen osaaminen yhdistyy ratkaisukeskeisyyteen ja kykyyn tehdä Helsingistä yhä eläväisempi ja toimivampi kaupunki.

Elina Lepomäki, kansanedustaja



Maarit on fiksu, osaava ja aikaansaava. Erinomainen ehdokas.

Pekka Majuri, Helsingin kokoomuksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja eversti evp



Maarit, Vuosaaren Rotaryklubin kantavia voimanaisia. Hänen tekemiseensä ja osaamiseensa voi luottaa, asiat hoituu. Avoin ja sosiaalinen persoona vankalla ammattitaidolla varustettuna.

Susanna Blomqvist, Vuosaaren Rotaryklubin presidentti ja Saintex Oy:n toimitusjohtaja



Maarit toimii Tampereen yliopiston sijoitustoimikunnassa. Hän on asiantunteva, ammattitaitoinen ja monimutkaiset sijoitusasiat syvällisesti hallitseva alan ihminen. Tampereen yliopisto pitää arvokkaana, että Maarit on mukanamme edesauttamassa yliopiston tieteentekemistä. Hänen pystyy esittämään vaikeat ja monimutkaiset asiat selkeästi myös niitä vähemmän tunteville henkilöille. Olemme voineet luottaa hänen näkemyksiinsä sijoitustoimikunnassamme.

Petri Lintunen, Hallintojohtaja, Tampereen yliopisto



Helsingin kaupunginvaltuustossa tarvitaan myös älykkäitä ihmisiä, Maarit Vierunen on sellainen.

Matti Laukkanen, Helsingin Seudun Kokoomus ry:n puheenjohtaja


Yhteystiedot

OTA YHTEYTTÄ

maarit@maaritvierunen.fi
046 8773296

Vuoden 2012 vaaleissa treenattiin, nyt ollaan tosissaan!
Vaalikampanjan tekeminen ei kuitenkaan onnistu yksin.
Olisinkin suuresti kiitollinen kaikesta mahdollisesta avusta ja tuesta kampanjalleni, laita siis viestiä maarit@maaritvierunen.fi ja liity vaikka vaalitiimiini.


Maarit Vierunen
Esittely
Blogi
Teemat
Maaritista sanottua
CV
Yhteystiedot

Maarit Vierunen 2017.
Sivuston suunnittelu ja toteutus NettiKari Oy